Synnyin 9.12. Edellisenä päivänä John Lennonin tielle New Yorkissa oli osunut Mark Chapman. Muuten maailmantilanne lienee ollut aika vakaa. Nimelläni kunnioitettiin isoisoäitiäni Katria, joka osoittautui minulle hieman vartuttuani ihailtavaksi suffragetiksi ja monipuoliseksi naisasianaiseksi. Sain pian myös pikkusiskon, joka takuulla on paras pikkusisko, jonka olisin voinut saada.
Lapsuuden vietin Oulussa, varhaisnuoruuden alle 1000 asukkaan saaressa 
Hailuodossa ja lukioikä kasvatettiin identiteettiä ja löydettiin kavereita jälleen Oulussa. Tie vei lopulta Suomen Turkuun vuonna 2001. Suloinen liittomme Turun kanssa viettää syksyllä 10-vuotistaiteilijajuhlaa. Ja läksiäisjuhlaa, silloin on hyvä lähteä.
Olen koulutukseltani valtiotieteiden maisteri. Pääaineenani luin poliittista 
historiaa Turun yliopistossa. Sivuiaineissa heijastuvat muut mielenkiintoni; sukupuolentutkimus, työ- ja organisaatiopsykologia ja henkilöstöjohtaminen. Opiskelutahtini oli verkkaista, koska elämään mahtui paljon muutakin opettavaista. Koko opiskeluaikaani kuului olennaisesti järjestötoiminta. Opiskelun alkuvuodet toimin opiskelujen ohessa ainejärjestössäni ja tiedekuntajärjestössäni ja koin toiminnan niin mukavaksi, että halusin osallistua kaikkeen ja tehdä kaiken sata lasissa.
Työskentelin ylioppilaskunnassa luottamustoimessa ja työntekijänä yli viiden vuoden ajan. Vuodet 2005 ja 2006 toimin Turun yliopiston 
ylioppilaskunnan (TYY) hallituksessa ensin kansainvälisistä asioista vastaavana varapuheenjohtajana ja jälkimäisenä vuonna hallituksen puheenjohtajana. Vuonna 2007 olin Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) varapuheenjohtaja ja elin mielettömän vaiherikkaan kevään yrittäessämme takoa järkeä eduskuntavaaliehdokkaiden ja hallituspuolueiden päähän maksuttomasta koulutuksesta ja opintorahan korottamisen tärkeydestä.
Vuodet ylioppilasliikkeessä ovat tiedollisesti ja taidollisesti kasvattaneet minua valtavasti. Olen ylpeä niin tämän päivän opiskelijaliikkeestä kuin sen varhaisista vuosista. Opiskelijaliikkeen ansiosta mm. uusi suomalainen tasa-arvopolitiikka lähti liikkeelle 60-luvulla. Parasta antia opiskelijatoiminnasta ovat kuitenkin lukuisat upeat ihmiset ja ystävät, jotka ovat tulleet elämääni. SYL-vuoden jälkeen kaipasin takaisin Turkuun ja aloitin loppuvuodesta 2007 täysipäiväisessä toimessa ylioppilaskunnan pääsihteerinä.
Vuonna 2010 oli aika jättää yksi elämänvaihe taakse ja siirtyä uusiin 
haasteisiin, joita tarjosi työ kulttuurialalla. Hyppäsin tapahtumatuottajaksi Turun kaupungille ja tapahtumia on tuotettu joulumarkkinoista, kansainvälisiin seminaareihin ja ympäristötaideteoksiin.
Rakastan lukemista ja kirjoja, esittävää taidetta erityisesti nykytanssia ja teatteria, elokuvia, matkustamista ja maailmannäkemistä. Minulle kaikki kaikessa ovat ystäväni ja rakkaani. Pidän uimahalleista ja iPodin tahdittamista lenkeistä. Maailman parasta ruokaa on sushi. Haluaisin koiran. Elämä ei olisi elämää ilman huumoria tai ystäviä. Niitä en vaihtaisi koskaan mihinkään.
Pidän kaupungeista, kirpputoreista, kapakoissa istumisesta ystävien kanssa, museoista ja hyvistä keikoista. Nauran loputtomasti Studio Julmahuvin ja Ponille kyytiä -sarjan huumorille. Teen useasti kirjoitusvirheitä, olen välillä vaikeatajuisen sarkastinen, heitän liian rohkeita vitsejä ja lipsun elämään usein liian kiireistä elämää. Some people may also say I’m a bitch. Asioiden ja papereiden pitää olla järjestyksessä, mutta muuten nipottaminen on turhanpäiväistä. Olen itsepäinen ja päämäärätietoinen, mutta nautin enemmän konsensus- kuin konfliktitilanteista.
Ihmistä, joka kuvailisi minua sympaattiseksi, voisin pussata. Osittain siksi, että se olisi sympaattista ja osittain siksi, että joskus minulla on hetkeni.
